Search
  • annevolmari

Hyppy yrittäjyyteen


Ullan viisikymppiset syksyllä 2019.

Sain kutsun alkukesällä.


Pohdin lahjaa.

Hankin jotain kivaa.

Puisia lasinalusia eläinaihiolla.

Emmin.


Olin tehnyt Ullalle jo useamman tilaustyön. Ja sitten tajusin.

Miten ihmiselle, joka tykkää taiteestani ja tilaa minulta tauluja voisin viedä mitään muuta lahjaksi kuin taulun.

Ja taulun nimenomaan hänen rakkaimmastaan, Edgarista.


Etsin kuvia somekanavilta, nettisivulta.

Löysin, ja aloin työhön.


Ulla on kertonut, miten hän oli arastellut vielä vähän kouluttamattoman Edgarin ratsastamista ja käyttöä terapiatyössä vaikka hänelle se oli samaan aikaan niin rakas.

Suuri Rakkaus itse.


Niin syntyi työlle nimi ja teksti.

Rakkaus on ikuinen.


Se kuvaa sitä, miten usein se, mitä eniten rakastamme, pelottaakin vähän. Emme ehkä näe sitä ollenkaan, vaikka se on siinä vieressä. Rakkaushan ei tunkeile eikä tee itseään tykö, mutta tulee heti, kun annamme sille mahdollisuuden.


Täytyy nähdä.

Täytyy uskaltaa.

Ojentaa vaikka käsi.


Vein taulun ruskeaan paperiin käärittynä

Ullalle

syntymäpäiväjuhliin.

Hän liikuttui jo nähdessään paketin ja avasi sen niin päin, että vieraat pöydissä näkevät sen ensin.


Taputuksia.


Myöhemmin, pitäessään puhetta, hän otti taulun puheeksi ja minut.


Paljon taputuksia.


Minulle!


Euforia.

Se tuntui hyvältä vielä kotonakin illalla nukkumaan mennessä. Siihen oli hyvä nukahtaa.

Minulle taputettiin.

Wau.


Laita nettisivut pystyyn ja hinnat, sanoi Ulla.


Tuo ajatus jäi muhimaan.


Omassa elämässäni kuohui. Palailin myös lomalta takaisin töihin ja keväinen väsymys tuli takaisin. Vedin kuntouttavan työtoiminnan ryhmää. Erilaisia mediajuttuja.

Tuntui etten saanut työstäni enää mitään. Tuntui etten pystynyt enää uudistumaan.

Se yhdessä oman elämäni kuohujen ja läheisten kannustuksen saattelemana sai aikaan sen, että päätin irtisanoutua työstäni, seurata omaa intuitiotani ja hypätä yrittäjäksi.

Taiteilijaksi ja terapeutiksi.


Olen siis myös Ihminen tavattavissa terapeutti ITT®️. Vedin tuolloin itsetuntemusryhmää ja otin vastaan asiakkaita.


Taide ja terapia kietoutuvat elämässäni toisiinsa. Tätä työtä tehdessäni oivalsin, että tunnekuohua voi myös hyödyntää maalaukseen. Taustan tummat sävyt ja rohkeat vedot ovat peräisin sieltä. Oikean yläkulman valo. Toivo. Pelastus. Rakkaus.


Tauluihini usein liittyy syvempi tarina, oivalluksia tai pohtivia kysymyksiä.


Olen kuullut myös, että tauluni ovat puhuttelevia. Olen kiitollinen siitä, että ne herättävät tunteita.


Minulle tärkeintä maalauksen synnyttämisessä on se hetki, kun näen sen sielun.

Se syntyy usein silloin, kun katse syttyy. Silmä, sielun peili.

Katse.

Yhteys.


Koskaan aloittaessani en ole varma mitä syntyy tai syntyykö mitään.

Aina tapahtuu ihme ja

Siitä olen kiitollinen.

Joka kerta.





57 views0 comments

Recent Posts

See All